Yukio Mishima (1925–1970) oli yksi 1900-luvun kiistanalaisimmista ja kiehtovimmista kulttuurihahmoista – kirjailija, esseisti, näytelmäkirjailija, näyttelijä, kehonrakentaja, traditionalisti ja itsemurhan koreografi. Hän ei ainoastaan kirjoittanut teoksia, vaan rakensi elämänsä taideteokseksi, jonka huipennus oli rituaali-itsemurha – estetiikkaa, politiikkaa ja henkilökohtaista myyttiä yhdistävä loppunäytös.

Tässä jaksossa sukellamme Mishiman maailmaan Paul Schraderin elokuvan Mishima: A Life in Four Chapters hengessä. Emme pyri kattavaan elämäkerralliseen esitykseen tai yksittäisten teosten mikroskooppiseen analyysiin – se olisi sekä mahdotonta että Mishiman hengen vastaista. Sen sijaan etenemme neljän teeman kautta, jotka valottavat Mishimaa hahmona, eleenä, ilmiönä. Nämä neljä näytöstä – Kauneus, Kirjoittaminen, Näytteleminen ja Performanssi, sekä Miekka ja Sivellin – muodostavat meidän oman versiomme Mishiman kokonaistaideteoksesta, Gesamtkunstwerkista…

Mishima oli täynnä ristiriitoja: hän vastusti Japanin länsimaistumista mutta janosi länsimaista hyväksyntää. Hän puolusti perinteisiä arvoja mutta hänen kirjallisuuttaa ilmestyi Japanin Playboyssa. Hänen tuotantonsa on yhtä aikaa konservatiivista ja camp-henkistä, ylevää ja performatiivista, raivokasta ja rauhoittunutta. Hänen novelleissaan nuoret kuolevat myyttisten ihanteiden tähden – tai antautuvat ostettavaksi ruumiiaan urheiluautojen tähden. Mishimalle kirjoittaminen ei ollut tapa jäsentää maailmaa vaan keino haavoittaa sitä.

Tämä jakso on myös peili: Mishimaa ei voi ymmärtää ilman katsetta itseen. Mikä meissä kaipaa kauneutta, joka ansaitsee tulla tuhotuksi? Mikä meissä halveksii maailmaa, jossa keisari on pelkkä symboli ja halu kaupallistettu? Mikä meissä haluaisi rakentaa temppelin ja polttaa sen itse?